Festung Girkonjárga
Girkonjárgga militeararusttet lei duiskalaččaid
davimus rusttet Eurohpas. Hitlera plána lei fallehit
Sovjehtalihtu davvin ja lullin. Mátta-Várjjat lei
šaldin Murmánskka falleheapmái. Sihke
Girkonjárggas ja Murmánskkas lei mearra rabas jagi
birra. Dát lei dehálaš soahteskiippaide ja
gálvofievrredanskiipaide.
Militearahuksen
Vuosttaš duiskka soalddáhat bohte
Nuorta-Finnmárkui 1940 geassemánus –
suoidnemánus. Dán čavčča ja
dálvvi dolvojuvvo stuora veagat ja hirbmat olu vearjjut ja
dávvirat suoma ráji guvlui. Sovjehtalihttu
fallehuvvui geassemánu 22.b.1941:s maŋŋel go lei
leamaš mearihis militearahuksen Finnmárkkus,
earenoamážit Girkonjárgga-guovllus. Norga
šattai deahálaš strategalaš
báikin stuorariikkaid soađis go duiska fallehii
Sovjehtalihtu 1941 geasi. Finnmárku ja Suopma šadde
guovlun gokko johte davvin.
Duiskka fatnasat vuonas
-Muittán go duiskka fatnasat bohte
Báhčaveaivutnii vuohččan. Lei 1940
geassemánus. Mii leimmet mearas bivdimen luosaid.
Duiskalaččain lei musihkkajoavku mii čuojahii
márssaid. Jumádii vuonas. Áddjá dajai:
” Sávan ahte sii jođánit fas vulget
eret”, muitalii Ingvald Henriksen, gii lei 13
jahkásaš 1940:s.
Eanet go duhát alárbma
Duiskalaččat váikkuhedje ollásii
davvinuorta guovllu báikki olbmuid eallimii, sihke
bargosajis ja ruovttus. Ja dat ii dahkan
dilálašvuođa álkibut go Sovjehta –
ruošša lihtolaččaide Festung
Girkonjárgga lunddolaččat lei
deahálaš fallehit. Eanet go duhát
alárpma soahtejagiin muitala visot. Girkonjárga
bombejuvvui gutnán.
Oktavuohta soalddáhiiguin
Soahti lea čuohcan garrasit Báhčaveaileagi ja
Mátta-Várjjaga olbmuide. Giliiguin gal
máŋgga ládje manai buoret go iešalddis
Girkonjárggain, ja eanas visttit čužžo
maŋŋel soađi. Eatnasat geat ledje
mánát soađi vuolde muitalit ahte lei buorre
oktavuohta soalddáhiiguin. Sii han ledje dušše
nuorra bártnit geat ledje sáddejuvvon
davásguvlui. Eatnasat sis láhttejedje
albmaládje, muitalit ollugat Báhčaveaileagis.
– Muhtomin oaččuimet maiddái
njálgáid dahje veaháš
borramuša.
Fáŋgaleairrat
Duiskalaččat válde soađadettiin olu
ruošša soalddáhiid fáŋgan. Ollu
fáŋgaleairrat huksejuvvojedje Mátta –
Várjjagii, Báhčaveajis ledje oktiibuot 14
leairra. Fáŋggaiguin láhttejedje measta dego
elliiguin. Hui ollu ruošša fáŋggat
jápme váilevaš borrama, vuoimmehuvvama
geažil dahje goddojuvvojedje. Báikkálaš
olbmuide čuozai hirbmadit oaidnit daid
rávžáas fáŋggaid. Ollugat nahkehedje
veahkehan dihte láibebihtáža dahje eará
biepmu ruoššafáŋggaide. Muhtomiin
fáŋggat adde figuvrraid maid ledje muoras
ráhkadan, stobiid dahje juoidá eará
giehtadahkkojuvvon biergasa giitun veahki ovddas.
Partisánat
Ledje ollugat geat serve Sovjehtalihtu bálvalussii
soađi vuolde doarrut nazisttaid vuostá. Sii
ožžo Sovjehtalihtus oahpu ovdal go sáddejuvvojedje
Norgii raporteret Sovjehtalihttui. Sin gohčodedje
partisánan. Okta dain dovddusepmosiin lea gal Osvald Harjo
Báhčaveajis gii čohkkái badjel logi jagi
sovjehtalaš fáŋgaleairrain. Son ii
boahtán ruovttoluotta Norgii ovdal go stáhtaministar
Gerhardsen válddii su ášši ovdan muhtin
čoahkkimis Moskvás. Partisánat elle
várálaš eallima, duiskalaččat
sáhtte álo áiggis fuobmát sin. Dahje
muhtin sáhtii muitalit geat sii leat. Jus válddahalle
gitta, de sii gottahalle ja jápme. Ollu partisánat
jápme rádjeguovllus.
Jiekŋameara soahtešillju Murmánskka
guvlui
Ii lean olus mii muittuhii generálaid niegu birra
dušše ráidun vázzilit Murmánskka
guvlui go soalddáhat rahče rasttideame jekkiid ja
jogaid. Guhkes gaskkat luottahis, muhtomin hirbmat čoaskka ja
guorba eatnamiin. Geađggit, bávttit ja ceggosat,
hirbmat stánži, garra guoikkat ja ceaggás
ruošša soalddáhat giddejedje geainnu
Murmánskii. Buolaš bođii ja galmmas manai sihke
biktasiid ja goruda čađa. Sovjehtalihttu falleheapmi
bisánii Litsadalen:is, ii guhkkin eret Murmánskkas.
Duiskalaččaid eai lean jurddašan eatnamiid ja
ruoššalaččaid vuostálastima.
Ruoššalaččat geavahedje eatnamiid buoret go
sisabáhkkejeaddjit, ja ollu
ruoššalaččain ledje vásáhusat
suoma-ruošša dálvesoađis.
Ruošša dálvi
Sihke duiskalaččat ja
ruoššalaččat láhppojedje stoarpmas
ja ollugat jápme buollaša ja vuoimmehuvvama
geažil. Soahteveagat unnui beliin suddoma ja
šuvččagemiid geažil.
”Arktis ist nichts”
Generála sánit Litsas
Arktis ii leat mihkkege
Arktis ist nichts
Generála gielis ja dikta
daidda geat dovde buollaša
Soalddáhat muohttagis
ijain Musta Tunturis
ja guolddus Litsas
....
Oasáš ” Krig i Grenseland” maid
Hans-Kristian Eriksen lea čállán
Earranassii beassan
Duiskalaččat eai goassege joavdan Murmánskii.
1944 čavčča nagodedje sovjehtalaš
soahteveagat bágget duiskka soahteveagaid
oarjjásguvlui. Seamma jagi golggotmánus rasttidit
vuosttaš sovjehtalaš soalddáhat Norgga
ráji. Máttá- Várjjat
šaddá vuosttaš guovlu mii Norggas
beassá friddja.
|
Bilde 1 av 9
