2. Maailmansota

Festung Kirkenes

Kirkkoniemi oli saksalaisten itäisin vallitus Euroopassa. Hitlerin suunnitelma oli hyökätä Neuvostoliittoon pohjoisesta ja etelästä. Etelä-Varanki oli sillanpää Murmanskia vastaan suuntautuvassa hyökkäyksessä. Sekä Kirkkoniemen että Murmanskin satamat ovat sulat koko vuoden, mikä oli tärkeää sota- ja huoltoaluksille.

Sotavarustelu

Ensimmäiset saksalaiset sotilaat tulivat Itä-Finnmarkiin kesä-heinäkuussa 1940. Syksyn ja talven aikana Suomen rajaa kohti tuotiin suuria määriä aseita ja sotakalustoa. Hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi 22. kesäkuuta 1941 suurmittaisen varustelun jälkeen. Sotakalustoa oli Finnmarkissa paljon, varsinkin Kirkkoniemen alueella. Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon kesällä 1941 teki Norjasta tärkeän strategisen pisteen suurvaltojen välisessä sodassa. Suomesta ja Finnmarkista tuli pohjoisrintaman esiinmarssialueita.

Saksalaisia aluksia vuonolla

- Muistan, kun ensimmäiset saksalaiset laivat ilmaantuivat Børkfjordin-vuonoon. Se oli kesäkuussa 1940. Me olimme vuonolla lohta pyytämässä. Saksalaisilla oli orkesteri laivan kannella ja he soittivat marsseja. Marssit kaikuivat vuonolla. Ukkini sanoi ”Toivottavasti ne lähtee pian pois”, kertoi Ingvald Henriksen, joka vuonna 1940 oli 13-vuotias.

Yli tuhat ilmahälytystä

Saksalaisten läsnäolo leimasi täydellisesti paikallisten asukkaiden elämää pohjoisessa, sekä työpaikalla että kotona. Tilannetta pahensi vielä se, että Festung Kirkenes luonnollisesti oli Nevostoliittolaisille liittoutuneille tärkeä hyökkäyskohde. Yli tuhat ilmahälytystä sotavuosien aikana kertoo paljon. Kirkkoniemi pommitettiin lähes maan tasalle.

Kontakti sotilaiden kanssa

Sota jätti syvät jäljet Paatsjoen laakson ja Etelä-Varangin asukkaisiin. Kylät selvisivät sodan vaurioista vähän helpommalla kuin Kirkkoniemi. Kylissä useimmat rakennukset säästyivät sodan tuhoilta. Monet niistä, jotka kasvoivat sotavuosina, muistavat, että kontakti saksalaisten sotilaiden kanssa oli hyvä. – Nehän olivat nuoria poikia, jotka oli lähetetty pohjoiseen. Useimmat niistä käyttäytyivät ihan hyvin, kertovat monet paatsjokelaiset. – Joskus saimme niiltä karkkeja tai vähän ruokaa.

Vankileirit

Saksalaiset ottivat monia venäläisiä sotilaita sotavangiksi taisteluissa. Etelä-Varankiin rakennettiin useita vankileirejä, ja Paatsjoella oli yhteensä 14 vankileiriä. Vankeja kohdeltiin lähes kuin eläimiä. Hyvin monet sotavangeista menehtyivät aliravitsemukseen, uupumukseen tai heidät tapettiin. Lähes luurangoiksi laihtuneet vangit tekivät voimakkaan vaikutuksen paikalliseen väestöön. Monet paikallisista toivat vangeille leipää tai vähän ruokaa heitä auttaakseen. Joskus vangit kiitokseksi lahoittivat heille itse tekemiään puuesineitä, peltirasioita tai muita esineitä.

Partisaanit

Monet norjalaiset tarjoutuivat palvelemaan Neuvostoliittoa sodan aikana taistellakseen natsijoukkoja vastaan. Heitä koulutettiin Neuvostoliitossa ja lähetettiin sitten takaisin Norjaan, ja he raportoivat Neuvostoliitolle. Heitä kutsuttiin partisaaneiksi. Yksi tunnetuimmista partisaaneista oli Paatsjoelta kotoisin oleva Osvald Harjo, joka vietti yli kymmenen vuotta venäläisillä vankileireillä. Hän ei päässyt takaisin Norjaan, ennen kuin Norjan silloinen pääministeri Gerhardsen otti hänen asiansa esille neuvotteluissa Moskovassa. Partisaanien elämä oli vaarallista, koko ajan uhkasi vaara, että saksalaiset paljastavat heidät, tai että heidät ilmiannetaan. Moni partisaani päätti päivänsä raja-alueella.

Jäämeren rintama kohti Murmanskia

Sotilaiden raskas vaellus soiden ja jokien poikki oli kaukana kenraalien paraatimarssiunelmasta. He joutuivat kulkemaan pitkät taipaleet ajoittain hyvinkin jääkylmässä ja karussa maastossa. Pohjoisen tunturit, rotkot, upottavat suot, villit kosket ja sitkeät venäläiset sotilaat sulkivat tien Murmanskiin. Pakkaset tulivat, ja vilu iski kyntensä sotilaisiin. Hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan pysähtyi Litsan laaksoon lähelle Murmanskia. Saksalaiset olivat aliarvioineet sekä maaston että venäläisten vastarinnan. Venäläiset osasivat hyökkääjiä paremmin liikkua maastossa, ja monilla venäläisillä sotilailla oli kokemusta Suomen ja Neuvostoliiton välisestä talvisodasta.

Venäläinen talvi

Sekä saksalaisia, että venäläisiä sotilaita eksyi lumimyrskyissä, ja monet menehtyivät kylmään ja uupumukseen. Miehistön vahvuus pieneni puolella lumisokeuden ja paleltumavammojen takia. Taistelut maksoi kuvaamattomia kärsimyksiä.

«Arktis ist nichts»
Kenraalin sanat Litsalla
Arktiset alueet eivät ole mitään
Arktis ist nichts
Kenraalin valhe ja runo
niille, jotka kokivat kylmän
Sotilaat lumessa
Mustatunturin öissä
ja lumimyrskyssä Litsalla
.........
Ote kirjasta «Krig i Grenseland», Hans-Kristian Eriksen

Vapautus

Saksalaiset eivät koskaan päässeet Murmanskiin asti. Syksyllä 1944 neuvostoliittolaiset joukot saivat työnnettyä saksalaiset länteen päin. Saman vuoden lokakuussa tulivat ensimmäiset neuvostoliittolaiset sotilaat rajan yli Norjaan, ja Etelä-Varanki vapautettiin ensimmäisenä alueena Norjassa.