BÁHČAVEAIJOHKA

Báhčaveaijohka boahtá Anárjogas Suomas. Čázádahkii leat huksejuvvon čieža fápmorusttega, njeallje dain leat norgga-ruošša ráji alde. Dat njeallje fápmorusttega huksejuvvojedje galbma soađi vuolde. Dalle lei Ruošša- Sovjehtalihttu, ja nuortta ja oarjji oktavuohta hui galmmas. Norga ja Sovjehtalihttu nagodeigga liikká ovttasbargat bures ja lahkalagaid Báhčaveaijoga huksema dáfus.

Báhčaveaijohka lea odne rádjin Norgga ja Ruošša gaskkas. Johka vuolgá mearihis stuora Anárjávrris Suomas. Dasa lassin leat ollu unnit jogážat mat leat vuođđun etnui mii golga Báhčaveaivutnii Girkonjárgga bokte. Ruoššas leat oktiibuot vihtta fápmorusttega jogas, ja Norggas leat guokte.

Fápmorusttegat Báhčaveaijogas

Norgga huksenfitnodagat dahke eanas oasi bargguin mat ledje ruošša fápmorusttegiin Heavošguoika ja Geavŋŋis. Riikkat ledje addán guovlluid goabbat guoibmáseaskka Báhčaveaijoga huksema oktavuođas. Norgga ja Sovjehtalihtu huksenovttasbargu dáhpáhuvai galbma soađi vuolde. Eanus/jogas buvttaduvvo 1,4 TWh čáhcefápmu, mii lea doarvái olles 55 000 báikedollui. Dáin lea norgga oassi sullii 387 GWh, mii vástida 15 000 báikedoalu.

Báhčaveaileahki

Báhčaveaijohka golgá dál jaskkadit stuora eatnun Báhčaveaileagi čađa. Vággi ii leat čiekŋalis johkaleahki, muhto viiddis ja govdat. Gávdnojit vel soames guoikkat, muhto buot goržžit leat huksejuvvon. Jogas lea hui unna gahčahat. Vagatanjávri, Báhčaveaileagi áibbas lulágeahčen, lea dušše 51,7 mehtara meara bajábealde. Johka lea máŋgga sajis máŋga kilomehtara govddu. Norgga ja Ruošša rádjelinnja čuovvu ovddemusat joga váldooali.

Biologalaš girjávuohta

Báhčaveaičázádat lea dan viiddis vuovdeeatnama eallinsuotna. Jogas, jávrriin ja jeaggeguovlluin gávdnojit ollu iešguđetlágan guolit, lottit ja eallit. Guvlui bohtet maiddái muhtin čáhcelottit nugo suorssát, čuoŋát, gálánat, njuvččat ja dat lea seaivunsadjin ollu bárbmolottiide. Jogas lea hui ollu guolli, ja dát lea dat báiki Davvikalohtenis gos measta gávdnojit buot eanemus guollešlájat, oktiibuot gávdnojit 15 iešguđetlágán guollenálli guoli. Dábáleamos šlájat leat čuovža, vuskkon, hávga, lágesallit, hárri ja dápmot.

Čáhcefápmoreguleremat

Čáhcefápmorusttegiid ja buođđunrusttegiid huksemat leat dagahan ahte čázádat lea mihtilmasat rievdan . Ollu goržžit ja guoikkat jávke reguleremiid geažil, juoga mii lea dagahan ahte váldočázádagas leat guoik’gáhrihat ja čeavrát ollu unnon. Dasa lassin leat reguleremat dagahan ahte guolit mat ellet jávrriin nugo čuovža, vuskkon ja hávga goaridit guollenáliid mat ellet rávnnjis nugo hárri ja dápmot.

Eallinsuotna ja čanastat

Báhčaveaijohka lea leamaš eallinsuotnan ja mávssolažžan leagi olbmuide álo áiggis. Johka lei deahálaš borramušgáldun go doppe gávdnui nu valljit guolli. Jogas vánddardedje johkafatnasiiguin ja fearggaiguin, ja johka gal lei deháleappot johtingeaidnun ovdal go luottat ja biillat bohte. Dálvet vudje joga alde herggiiguin ja heasttaiguin. Dál geavahuvvo muohtaskohter eanemusat, ja beatnagiid ja herggiid geavahit turisttaid geažil. Jogas lahttejedje hirssaid gitta Suomas Báhčaveaivutnii dalle go vuovdedoallu lei dehálaš ealáhus.

Friddja vánddardeamis garra njuolggadusaide

Ovdal go Sovjehta šattai ránnán, de lei friddja vánddardeapmi ja oallugat suhke ránnáid lusa nuppe bealde joga. Oktavuohta gaskal Norgga ja Suoma lei buorre, ja olbmot gávdne moarssiset/irggiset ránnáriikkas. Odne ii leat lohpi rasttidit ráji mii jogas manná. Vánddardan-njuolggadusat eanus leat muddejuvvon šiehtadusaiguin Norgga ja Ruošša gaskka. Vaikko dilálašvuohta gaskal Norgga ja min nuorta ránnáid lea rievdan, de leat vánddardannjuolggadusat jogas measta liikka garrasat go galbma soađi vuolde. Gávdno dušše okta almmolaš rádjerasttidanbáiki gaskal Norgga ja Ruošša – Storskog:as, ii nu guhkkin Johkanjárggas eret.

Avviljohka, johka Avvilis Suomas lea okta máŋga stuora jogain main oivoš lea Anárjávrris. (Govva: Ingar G Henriksen, Mátta-Várjjaga musea)

Anárjávri. Suoma goalmmádin stuorámus jávri mii lea 1043 km2. Dat lea 50 km govddu, 80 km guhku ja eanemusat 92 mehtara čieŋu. (Govva: Ingar G Henriksen, Mátta-Várjjaga musea)

Čakčaeahket Báhčaveaijogas. Govda eatnu golgá njozet vánddardeamistis meara guvlui. (Govva: Ingar G Henriksen, Mátta-Várjjaga musea)

Anárjávri ja muhtun dain 3 318 sulluin. Ukonkivi oidno albmeravddas. (Govva: Ingar G Henriksen, Mátta-Várjjaga musea)

Rájehis čáhci – Báhčaveaijohka. Rukses mearkkat leat fápmorusttegat joga mielde. Čázádagas mihtiduvvon guhkkodat lea 380 km. Dát lea oktan Anárjávrri, Avviljoga ja daid ádjagiid gierragiiguin. Norgga jogain lea dušše Glomma guhkibut, dat lea 617 km. Anárjávrri oivožis lea 140 km Báhčaveaivutnii Girkonjárggas. 112 km Báhčaveaijogas dahká osiid riikarájis gaskal Norgga ja Ruošša (Kárta: NVE)

Oassi čázádaga árvinviidodagas. Ollislaš árvinviidodat lea 18 344 km2. Dušše Glommas lea eanet árvinviidodat go Báhčaveaijogas. (Kárta: NVE)

Biebmogollosis leat ollu lađđasat go čázádagas leat registrerejuvvon 15 šlája. Deháleamos slájat biebmogollosa bajemusas leat dápmot, hávga ja njáhká. Lagesallit lea ođđa sorta mii lea boahtán čázádahkii. Ii leat váldán ollu jagiid ovdal go dat lea laskan nu ahte lea šaddan eanetlohkui, ja dat váikkuha garrasit álgoálgosaš ekovuogádahkii. Lagesallit lea sihke garra gilvaleaddji oahttačuvžii ja lea bivnnuhis biebmoguollin dápmohii. (Illustrašuvdna: Per –Arne Amundsen, Norgga guolástusallaskuvla)

Cuoŋománu loahpas bohtet njuvččat Badje Báhčaveadjái Fjærvann:ii. Dain coages báikkiin Fjærvann:as giđđat jiekŋa suddá árrat, ja dáppe sáhttit lottit gávdnat borramuša dan botta go vurdet ahte lállinguovlluin muohta ja jiekŋa suddá. Čakčamánu álggus čoahkkanit njuvččat fas ja girdilit lulásguvlui, liegga, jieŋahis guovlluide. (Govva: Ragnar Våga Pedersen, Svanhovd miljøsenter)

Báhčaveaijohka golgá Báhčaveaivutnii Girkonjárggas. (Govva: Ingar G. Henriksen, Mátta-Várjjaga musea)

Previous Next

1900 – logu álggus stuorui industriija Mátta-Várjjagis go Aktieselskapet Sydvaranger ásahuvvui ja olmmošlohku lassánii hirbmadit boahtte moaddelot jagis. Industriija dárbbašii ollu energiija rusttegiidda ja šattai dárbu jogaid buođđugoathtit. Toartna Fápmorusttet ja Vuorkela Fápmorusttet huksejuvvojedje. Dađistaga huksejuvvui linjáfierpmádat ja 1936:s šattai oktavuohta Svanvik:ii. Nuppi máilmmisoahti bissehii plánaid ovttasbargat Báhčaveaičázádaga huksemiin.

Málbmagávdnosat

1866:s lei Tellef Dahll Davvi-Norggas ráhkadeamen geologalaš gártta guovllu badjel. Báhčaveajis gávnnai son málmma. Gávdnosiin lei unnán ruovdi, ja dalaáiggi teknologiijain ii sáhttát ávkkástallat málmma. Ođđa hutkosiiguin 1800-logu loahpageahčen sáhtii sirret málmma. Grosserár Christian Anker lei mielas addit ruđaid fitnodahkii.

Aktieselskapet Sydvaranger álggahuvvo

1906:s álggahuvvui Aktieselskapet Sydvaranger, ja fitnodat gárttai deahálažžan Mátta – Várjjaga ovdáneapmái boahtte 90 jahkái, sihke ekonomalaččat ja kultuvrralaččat. Rusttetbargu álggahuvvui 1907:s. Vuosttaš jagiid rievddadii bargiid lohku, earret eará hui váttis dálkkádat dilálašvuođaid geažil. 1910:s bođii doaibma johtui ja ledje buorit áiggit 1.máilmmisoađi rádjái. Álggahanáigodagas lassánii Mátta-Várjjaga olmmošlohku hirbmadit, 1912 olbmos jagi 1900:s 4800 olbmui jagi 1920:s.Maŋŋel 1. máilmmisoađi unnui ruovdedárbu ja 1925:s fitnodat reastaluvai.

Ođđa doaibma rusttegis

Doaibma álggahuvvui fas jođánit maŋŋel reastaluvvama. 1927:s álggii fitnodat fas ođđasit dábálaš doaimmain. Gitta gaskamuddui 30-lohku ražái fitnodat ovdal go ráhkkaneapmi ođđa máilmmisoahtái dagahii ahte ruovdi fas šattai hui bivnnut. Buorit áiggit ja nanu duiskka kapitála fitnodagas dagahii buriid dilálašvuođaid A/S Sydvarangerii. 2. máilmmisoađi vuolde hálddašedje duiskalaččat fitnodaga ja lihtolaččaid bombemat mollejedje Girkonjárgga rusttegiid.

Energiija dárbu

A/S Sydvaranger huksemis ledje geavahisgoahtán elrávnnji ja lei čielggas ahte rusttegat bohte dárbbašit olu elrávnnji. Ledje plánat álggu rájes juo hukset Báhčaveaijoga fápmodárbbu gokčama geažil, muhto rádjedilálašvuođaid geažil lei dat váttis. A/S Sydvaranger fuolahii danin sierra lievlefápmorusttega huksema ja 1910:s lei Lievleguovddáš gárvvistuvvon. Álggos nagodii guovddáš doallat doarvái elrávnnji sihke rusttegiidda ja viesuide maid fitnodat oamastii, muhto čielggai áigá juo ahte bođii leat beare unnán elrávdnji . Fitnodat mearridii hukset muhtun čázádaga guovllus.

Čázádathuksen

1919:s álggii A/S Sydvaranger hukset Tårnelvčázádaga vai oažžu energiija rusttegiiddadis. Reguleremii gulle golbma jávrri ja Toartna fápmorusttega sisasávahat biddjui Rundvatn:ii. Fápmorusttet lei jođus gitta 1979 rádjái go Storvannet buođđu luoddanii ja čáhcehivvodagat dahke hirbmat vahágiid lundui. Fápmorusttet ii huksejuvvon šat goassege. 20- logu loahpas huksejuvvui Vuorkela fápmorusttet Vuorkelvutnii gaskal Ruovdavuona ja Vuorjánjoga.

Elrávdnji olbmuide

Olbmot geat orro A/S Sydvaranger viesuin ožžo elrávnnji juo árrat 1900-logus, álbmogis muđui ii lean elrávdnji viesus. Suohkan oinnii dárbbašlažžan oastit elrávnnji fitnodagas ja linnjáfierpmádat viiddiduvvui. Álggos govččai fierpmádat dušše Girkonjárgga- Guovžajávrri guovllu. Sii geat orro lagamusat Toartna fápmorusttega ožžo maid buori ávkki elrávnnjis. Goađátguovlu čadnojuvvui fierpmádahkii 1934:s ja guokte jagi maŋŋel huksejuvvui linnjá nu ahte govččai maiddái Svanvik:a.

Harefossen fápmooasusfitnodat

Harefossen Fápmooasusfitnodat álggahuvvui 1939:s. Boares plánat hukset Báhčaveaijoga ledje fas áigeguovdilat ja ovdal go fitnodat álggahuvvui váldojuvvui oktavuohta sihke suoma ja norgga eiseválddiiguin šiehtadallat soahpamuša dan hárrái ahte hukset Njoammilguoikka. Dá bargu orustii go soahti álggii 1940:s.

Jäniskoski fápmorusttet huksejuvvo

1920 rájes gitta gitta dassážii go nuppi máilmmisoahti nogai lei nuorttabealli Báhčaveaijogas suoma, ja doppe maid dárbbašedje fámu. Ruvkefitnodat Petsamon Nikkeli Oy dárbbašii energiija ja danin huksejuvvui Jäniskoski fápmorusttet. Huksenáigodat lei 1938 rájes gitta 1942 rádjái ja dasto lei vuosttaš fápmorusttet Báhčaveaičázádagas šaddan duohtan. Huksejuvvui maiddái buođđu Niskakoskai vai oažžu eanet energiijaávkkástallama stašuvdnii. Báhčaveaijohka vuolgá Anárjávrris, mii dalle nugo dál ge lea Suomas, ja čielggai ahte fertejedje boahtit njuolggadusat jávrri reguleremii. Dát njuolggadusat ráhkaduvvo 1943:s.

Girkonjárga geassemánu 4.b.1899:s. Dát lea ovdal A/S Sydvaranger álggahuvvui. Boahtte moaddelot jagis čoahkkebáiki hirbmadit stuorru. Ledje eanas sápmelaččat, suopmelaččat, ruoššat geat orro doppe ja soames norgalačča. Earret eará Dr. Wessel ja su eamit. (Govva: Ellisiv Wessel, Mátta-Várjjaga musea čoakkáldat)

A/S Sydvaranger lei vuođđun Girkonjárgga stuorrumii. Fitnodat dárbbášii stuora areálaid njárggas ja muđui huksejuvvui fitnodaga visttiid birra. (Govva: Ellisiv Wessel, Mátta-Várjjaga musea čoakkáldat)

Oasusfitnodat Sydvaranger Dampsentral gárvvistuvvui 1910:s. Gitta Tårnelvčázádaga huksema rádjái 1920:s galggai guovddáš addit fitnodaga rusttegiidda ja bargiid orrunviesuide elfámu. Nuppi máilmmisoađi vuolde lihtolaččat bombejedje ja bidje lievleguovddáža gutnán. (Govva: Ellisiv Wessel, Mátta-Várjjaga musea čoakkáldat)

Guovžajávrri ruvkkiid rusttetbargit. Bargu lei lossat ja vuosttaš áiggi rievdadii bargoveahka ollu. Váttis dálkkádat dilálašvuođat ledje sivvan dasa. 1907 loahpas barge doppe 450 olbmo. (Govva: Ellisiv Wessel, Mátta-Várjjaga musea čoakkáldat)

Šadde bávkalit muhtin náre ránesbávtti go Guovžajávrris galge gávdnat málmma. Dan bargui šadde geavahit stuora mášiinnaid. Bargit ožžo buot oahpahusa fitnodagas ja ollu surggiin lei fitnodat njunnožis. A/S Sydvaranger ii šaddan dušše bargosadjin bargiide, muhto maiddái oahppoásahussan. Maiddái sosiála dásis váikkuhii A/S Sydvaranger; bargit ožžo elektrihkalaš čuovgga orrunviesuidasaset mihá ovdal go suohkan, sii ožžo hálbbes loanaid hukset viesuid, juhkkojuvvojedje hirbmat buorit juovlaskeaŋkkat, mii dagahii gáđašvuođa dain olbmuin geat eai bargan rusttegiin. Dasa lassin lágidii fitnodat muhtin čálgoortnegiid mat maid bohte buot olbmuide ávkin. Earret eará huksii fitnodat vuojadanhálla, kulturviesu ja kino. (Govva: Ellisiv Wessel, Mátta-Várjjaga musea čoakkáldat)

Girkonjárgga brikeahttarusttega beakkán olgguldas hápmi. Rusttegis barge vuoruid mielde nu ahte sáhtii čađatgaskka doaibma ja gova leat govven fáktamolsumis. (Govva: Ellisiv Wessel, Mátta-Várjjaga musea čoakkáldat)

Toartna fápmostašuvdna gárvvistuvvui 1920:s. A/S Sydvaranger vuosttaš čázádathuksen. (Govva: A/S Sydvaranger, Mátta-Várjjaga musea čoakkáldat)

Lievleguovddáš odne. Oktii nu mearihis stuora visti šaddá oba unni Kimek-hálla bálddas. Kimek hálddaša dál lievleguovddáža ja belohahkii dat geavahuvvo kantuvrraide. Kimek lea skiipadealádat ja stuora oassi gávppálaččain leat ruošša feastonuohttefatnasat. (Govva: Gry Andreassen, Mátta-Várjjaga musea)

Huksejuvvui 9 km guhku ruovdemáđiidja mainna Guovžajávrris fievrrededje málmma Girkonjárgii. Dát máđiidja lea máilmmi davimus ruovdemáđiidja ja dá oaidnit lokomotiivva DE-100 mas leat málbmavovnnat maŋis.

Previous Next

Lea boares jurdda ahte ovttas hukset ja ávkkástallat Báhčaveaičázádaga čáhčefámu. Váttis rádjedilálašvuođaid geažil ii dahkkojuvvon mihkkege dáid plánaiguin ovdal go maŋŋel nuppi máilmmisoađi. Earenoamáš lei ahte ovttasbargu álggii juste galbma soađi áigge, dalle go buot eará mearkkašii ahte nuorta ja oarji eaba sáhttán ovttasbargat. Goappašat bealde ráji dárbbašedje eanet energiija sihke industriijai ja priváhta atnui. Fápmorusttethuksemat álge 50 – logus. Čázádahkii huksejedje čieža fápmorusttega moaddelot jagis.

Galbma soahti

Maŋŋel nuppi máilmmisoađi gárttai máilmmis galbma soahti. Nuorta lei oarjji vuostá ja fápmobeali eai sáhttán ovttasbargat. Maŋŋel nuppi máilmmisoađi gulai Beahcán Sovjehtii ja Báhčaveaijoga lei šaddan veadjemeahttunin rasttidit. Dat mii ovdal lei čanastahkan ránnáide šattai dál caggin. Stuorapolitihkalaš fápmospeallu váikkuha gitta báikkálaš dássái ja Mátta-Várjjat lei juste dán guokte stuora riikka Sovjehta ja USA guovdu. Orui šaddame heaittihit daid boares plánaid hukset Báhčaveaijoga ovttas.

Huksenplánat váldojuvvojit fas ovdan

Maŋŋel soađi hálidii sihke Norga ja Sovjehta ráhkadit šiehtadusa mo ávkkástallat Báhčaveaičázádaga čáhcefámu dainna lágiin ahte lea goappašagaide ovdamunin ja juhkkon riikkaid gaskka. Sovjehta lei juo 1945:s áigon hukset Geavgŋá mii lei Geavgŋá gili bokte, mas ii šaddan mihkkege álggos. 1955:s válddii stáhtaministtar Einar Gerhardsen ovdan dáid plánaid sovjehtalaš eiseválddiiguin guossástallamisttis Moskvas. Norgga-sovjehtalaš áššedovdi lávdegoddi ráhkadii šiehtadusa das mo juohkit Báhceveajjoga čáhcefámu. Dát šiehtadus vuolláičállojuvvui 1957:s.

Ođđasithuksen ja eanet dárbu energiijai

Lei stuora roassun dan unna servodagažii go lihtolaččat bombejedje Girkonjárgga, measta buot visttit ja viesut ledje billistuvvon ja olbmot fertejedje fas rahčagoahtit hukset servodaga ođđasit. Lievleguovddáš lei gutnán šaddan maŋŋel bombema nu ahte lei áibbas unnán elfápmu mii lei oažžumis olbmuide. Seammás go servodat huksejuvvui ođđasit, de maiddái mearriduvvui ahte A/S Sydvaranger galggai fas ođđasit huksejuvvot. 1952:s ledje rusttegat gárvásat fas buvttadit málmma ođđasit. Olbmot ja industriija dárbbašedje eanet elfámu ja dalle čuožžilii jurdda čatnat buot nuortafylkka suohkaniid oktii oktan fápmogokčanguovlun.

Varanger Kraftlag A/L vuođđuduvvo

1948:s vuođđuduvvui Varanger Kraftlag A/L. Jurdda lei ahte stuorát ja kapitálagievrrabut fámut galge doaimmahit dan fápmohuksema mii galggai boahtit. 1953:s álggii Varanger Kraftlag doallat elrávnnji Mátta-Várjjagii, masa olbmot eai gal liikon bearehaga. Ássiin lei maid leamaš elektrihkalaš čuovga máŋgalot jagi juo maid ožžo A/S Sydvaranger lievleguovddážis ja dat ođđa ovttastus ii buoridan moktege elrávdnjefitnema. Fitnodat ražái oažžumis dássedis elrávdnjelágideami ja dalle lei dárbu mearreseastit, juoga masa olbmot eai lean hárjánan. Muhtumiid mielas sii ledje dájuhuvvon ja ahte elrávdnjelágideapmi lei šaddan vel heajut Varanger Kraftlagain. 1965 rádjái ožžo A/S Sydvaranger bargit elrávnnjiset fitnodagas, muhto dalle válddii Varanger Kraftlag sin badjelasas.

Joga juogadeapmi

Suopma ja Ruošša dahke juo 1947:s šiehtadusa reguleret Anárjávrri. Suopma lei juo huksen Jäniskoski fápmorusttega ja maŋŋel bođii Kaitakoski. Sovjehta oaččui, šiehtadusain maid Norggain dagai 1959:s, rievtti hukset fápmorusttega Geavgŋái ja guokte fápmorusttega Báhčaveaijoga bajit oassái. Norga fas oaččui hukset fápmorusttega joga gaskamus oassái. Dalle galge guokte goržži huksejuvvot; Reamal ja Máiddit.

1959 šiehtadus

1959:s šihtte dalá Sovjehtalihttu, Suopma ja Norga reguleret Anárjávrri. Gasku galbma soađi dalle go máilmmis soaibmamat, atomgilvu ja galbma fápmobalánsa ráđđii, de nagodedje dát golbma riikka ráhkadit ja oažžut oktasaš šiehtadusa Báhčaveaijoga čáhcefápmohuksema dáfus, rádjejohka gaskal nuortta ja oarjji. Šiehtadus lea doallan gitta otnážii.

Fápmorusttegiid huksegohtet

Eanas oassi Jäniskoski-fápmorusttegis billistuvvui go duiskalaččat geassádedje ruovttoluotta ja maŋŋel go Sovjehta ja Suopma šihtte sirdit rusttega Sovjehtii 1947:s, de huksegohte rusttega fas ođđasit. Niskakoski buođđu ja Jäniskoski fápmorusttet gárvvistuvvo 1950:s. 1955:s biddjui vuosttaš agregáhtta johtui Rajakoskis ja sovjehttalaš fápmorusttet váldojuvvui atnui 1956:s. Hevoskoski (Heavošguoika) gárvvistuvvui 1970:s. Reamal lei vuosttaš norgga gorži mii huksejuvvui ja fápmorusttet váldojuvvui atnui 1964:s. Máiddiga fápmorusttet gárvvistuvvui easkka 1978:s ja Norga lei geargan fápmošiehtadusosiinis. Guokte suoma, golbma ruošša ja guokte norgga fápmorusttega dárbbašuvvojedje go galge doallat olbmuide ja industriijai elrávnnji. Dál ohcet ođđa energiijagálduid maiguin sáhttet duhtadit buot bealálaččaid.

Geavgŋá huksen šattai earenoamážin Norgga ja Sovjehtalihttu fápmoovttasbarggus. Fápmorusttega huksejedje norgga huksenfitnodagat mat maiddái huksejedje unna gávpoga rusttega birra. Oanehis áiggi dan botta go huksejedje besse olbmot Geavgŋái almmá visuma haga. Ortnet ii bistán guhká go balle hirbmadit ahte sáhtte geahččalit ageantteaid gávdnat ja sis lei hui ollu oktavuohta galbma soađi vuolde.

Šiehtadus

Dan geažil go Báhčaveaijoga huksen bođii váikkuhit goappašat áššeoasálaččaid guovlluide ja muhtin oktavuođain leat guhkkin nuppi oasálažža eatnamiid siste, de Norga ja Sovjehta sohpe ahte goappašagat galge beassat geavahit dán eatnama nuvttá dan muddui go dárbbašuvvui go galggai boahttevaš rusttegiid doaimmahit ja doallat ortnegis.Oassi rusttegiin Sovjehtta fápmorusttegis Geavgŋás bohte leat norgga eatnama siste. 1955:s sovjehtalaš eiseválddit mieđihedje liigudit 40% rusttega fámus Norgii.

Norgga fitnodagat ožžot barggu

Geavgŋá rusttegiid huksegohte 1960:s ja ledje norgga huksenfitnodagat mat barge dan, muhto sovjehta generáhtoriiguin ja turbiinnaiguin. Norgga fitnodat Norelektro doaimmahii dan teknihkalaš beali iešalddis fápmorusttega huksemis. Huksemii oassálaste vel huksenfitnodagat Selmer, Furuholmen ja Astrup Aubert. Báikkálaš fitnodagat nugo Byggmester Ragnar Ulvang, Brød. Zakariassen ja earát, huksejedje viesuid, rámbuvrra, skuvlla ja servodatviesu Boris Glebii.

Vákšun

Norgga bargiid vákšo dárkilit goappašat bealde ráji huksenáiggis. Addojuvvojedje čálalaš meattábeassanlobit maiguin galggai álkibut beassat Norggas Sovjehtii. Pássa lei 24-diibmosaš pássa ja dan áigemearrái fertejedje bargit guođđi sovjehtalaš guovllu. Iešalddis bargoproseassa vákšojuvvui maiddái, norgalaččat ja ruoššalaččat eai galgan oažžut vejolašvuođa ovttastallat. KGB-veahka čuovui bargiid olles áiggi.

Govvengielddus

Riikka ráji guora leat álot leamaš iešguđetlágán govvengáržžideamit. Galbma soađi vuolde ii oba beassan ge govvet badjel ráji ja ovtta gaskka ii ožžon govvenapparáhtta leat fárus láhkelii go 1 km eret rájis. Huksema vuolde lei váttis hálddašit govvengildosa ja Rádjekommisearat ságastalle dán birra. Oktii lei sovjehtalaš bargi gii govvii bargoustibiideaset ja dađi bahábut lei Norga veahá mielde. Dasa lassin dat govva almmuhuvvui muhtin magasiinnas ja dasto dagahii dáhpáhus ságastallama dan birra lei go gildosa vejolaš veaháš geahpedit.

Deaivvadanbáiki Geavgŋá

Ovdal rádjebidjama 1826:s lei Geavgŋá báiki gos olbmot deaivvadedje, greikalaš-ortodoksalaš kapealla lei joga oarjjabealde ja dohko bohte nuortalaččat miehtá guovllus ipmilbálvalussii, náitalit ja gástašit mánáid. Fápmohuksenáigodagas attii Sovjehta olbmuide vejolašvuođa fitnat Geavgŋás muhtin ráddjejuvvon guovllus nu ahte ii dárbbašan visuma. Dáppe lei bára, hotealla ja rámbuvra mii vuvdii hálbbes buolliviinni ja sigareahtaid. Mátta-Várjjagis ii gávdnon buolleviidnegávpi dalle ja danin Geavgŋá šattai bivnnuhis báikin gosa olbmot mátkkoštedje. Báiki gos dat lei dagahii maid álkin dohko mátkkoštit ja eai lean ráddjehusat man galle geardde sáhtii mátkkoštit Sovjehtii ja doppe fas olggos ovtta jándoris. Ráhkaduvvui maiddái suollemasbálggis badjel Goškeluovtta Guovžajávrái. Ortnet bistii jagi ja Sovjehta áinnas hálidii guhkidit dan, muhto Norga ii mieđihan dasa. Rádjerasttideapmi dagai álkin sovjehta bálvaleami ageanttaide boahtit oktavuhtii bargoaddiineaset ja galbma soađi vuolde lei dát juoga maid fertii juohke ládje hehttet. 59 beaivvi norgga olbmot vánddardedje ovddas-maŋos oastin dihte hálbbes gálvvuid.

Ruošša elrávdnji

Norga ja Sovjehta šiehtaiga sisafievrredit elrávnnji Geavgŋás ja fápmolinnjá huksejuvvui Girkonjárgii. Ovttastahttinlinnjá sovjehta fápmofierpmádahkii gárvvistuvvui 1971:s. Dát elfápmováldin sovjehta fierpmádagas lei deahálaš norgga gearggusvuhtii guovllus, earenoamážit dassážii Finnmárku čatnasuvvui Davvi-Norgga ovttastahttinfierpmádahkii 1974:s. Geavgŋá elrávdnji dagahii váttisvuođaid olbmuide go Norggas lea elrávdnjelágideamis alladet frekveansa ja áigespiehkastat gáibádus. Olbmot ožžo váttisvuođaid elektrihkalaš biergasiiguin go ruošša elrávdnji bođii. 1986:s ožžo norggas veahki earaládje hukset lavttarusttega Boris Glebas ja váttisvuođat nohke.

Luossabivdu

Báhčaveaijogas ledje ollu luosat, dáppe gávdnui sierra luossanálli. Go luossa vuojai bajás joga gođđit, de ledje ollugat geat bivde dan. Johkanjárggas ja bajás Geavgŋá guvlui ledje ollu unna luossabárttažat maid geavahedje dan áigodagas go luosaid bivde. Dihte ahte luossa sáhttá jávkat go Báhčaveaijoga huksegohte. Geavgŋás geahččaledje ráhkadit luossatráhpá, muhto dat ii doaibman. Dál eai Báhčaveaijogas gávdno luosat ja luossabivdiid resursavuođđu nogai. Johkagáttiin sáhttá ain oaidnit luossabárttaid, muhto dat eai šat geavahuvvo ja čužžot doppe dušše biekka ja dálkki ovddas.

Ráhkaduvvui sierra čálalaš meattabeassanlohpi norgga bargiide geat galge bargat sovjehta bealde dalle go fápmorusttegiid huksejedje. Dáid šattai čájehit go Sovjehtii manai ja doppe fas vulggii olggos. Dasa lassin ledje KGB-offisearat mat čuvodedje bargiid vai hehttejit ahte norgalaččat ja sovjehtalaččat eai dárbbašmeahttumiid ovttastala.

Norgga fitnodagat barget sovjehta eatnamis

Sovjehta beale fápmorusttethuksemiin ledje lullinorgga fitnodagat mat huksejedje. Báikkálaš fitnodagat huksejedje viesuid, rámbuvrraid ja skuvllaid Sovjehtalihttui . Reamala huksemis váldobuođđu šattai mealgat sovjehtalaš eatnama sisa ja norgga bargit šadde mátkkoštit máŋga kilomehtara go dohko galge beassat. Dát dagahii váttisvuođaid bargiide go eai gávdnon luottat dahje šaldit go dohko galggai beassat. Danin šadde álggos vuos dáid ráhkadišgoahtit. Dálvet gesse bulldosárat ja eará stuora mášiinnaid joga rastá mielgasiid alde ja geasset fas geavahedje Lahttiid.

Ola ja Igor oktavuohta

Reamala huksemis lei norgga ja sovjehta bargiin unnán oktavuohta. Goappašat bealde ávžžuhedje ahte galgá leat unnimusat oktavuođa. Máiddigis baicca lei veaháš eanet, go dáppe sáhtte norgga bargit ovttastallat sovjehtalaš doaimmaheddjiiguin geat orro guovllus rusttega bálddas. Sii lonohalle veaháš gálvvuid, norgalaččat ožžo vodka biktasiid, firpmiid ja eará gálvvuid ovddas mat Sovjehtas ledje vátnásat. Geavgŋás lei olbmuin eanet oktavuohta gaskaneaset go olbmot besse dohko visuma haga. Dáppe geahččaledje máŋgii báras gávdnat ageanttaid ja goappašat bealde vákšo dárkilit ovttastallama.

Vákšun

Sihke norgga ja sovjehta eiseválddiide lei deahálaš huksenproseassas bures dárkkistit bargiid. Norgga bealde ávžžuhedje buohkaide ahte eai galgga ovttastallat sovjehta bargiiguin. Seammás ledje KGB-offisearat mat čuvvodedje norgga huksejeddjiid. Muhtin norgga hoavdda čuvvodii okta KGB olmmái juohke sajis ja son humai ruoŧagiela njuovžilit. Go lea leamaš máŋga vahku fárrolagaid, de ii sáhte garvit ahte nubbi nuppiin veaháš oahpásmuvvá. Oktii go norgalaš galggai buđđui vuolgit, de áibbas soaittáhagas oaidnaleigga dáinna offisearain ja su ii sáhttán dearvvahit danin go dat sáhtii ipmirduvvot leat dárbbašmeahttun oktavuohtan.

Geat ožžo barggu?

Ovdal go norgga bargit galge bargat Sovjehtas, de fertejedje oažžut sihkkarvuođa dohkkeheami norgga eiseválddiin. Eai buohkat sáhttán vuolgit ruošša beallái bargat. Persovnnat geain ledje kommunisttalaš miehtemielat eai ožžon sihkkarvuođa dohkkeheami go balle hirbmadit suollemas vákšumis ja ageanttadoaimmain. Maŋit áiggis lea gullostuvvon ahte dalle geahččaledje gávdnat ageanttaid.

Duođaštus

Earenoamáš čálálaš meattabeassanlobit addojuvvojedje fápmorusttegiiguin barggadettiin. Ledje vilges čálalaš meattabeassanlobit Reamala-fápmorusttegii ja alit Geavgŋái. Bargiin geat barge Mennekasbuođus máŋga kilomehtara sovjehtalaš eatnama siste ledje fiskes koarttat.

Norggas ja Sovjehtalihtus lei čáhcefápmo-ovttasbargu dakkár áiggis go nuorti ja davvi soaibmamiin mulgguiga nubbi nubbái. Čiegus bálvalusat ja suoli vákšun gulai galbma soahtái. Muhto muitaluvvo ahte Báhčaveaijoga huksemis lei buorre oktavuohta norgga ja sovjehta eiseválddiin, norgga bargiin ja sovjehta soalddáhiin. Ovllá ja Igor hálddašeigga dan bures.

Fápmohuksen rádjeriikkas

Gáibiduvvojit lobit iešguđet eiseválddiin go Norggas galgá hukset joga. Nu lei maiddái Báhčaveaijoga huksema dáfus. Muhto dás fertii maiddái gulahallat sihke norgga ja sovjehta rádjekommisearain. Dasa lassin seaguhuvvui dasa maid Mátta-Várjjaga garnisovdna (GSV). Politiijagámmáris ja Girkonjárgga vákšunpolitiijain lei maiddái juoga dadjamuš.

Nannejuvvon fákten

GSV lasihii fáktema ráji guora ja doppe ledje maid ollu politiijat. Rádjebearráigeahčču nannejuvvui dan geažil go lei ollu vánddardeapmi rádjeguovllus, muhto lei gal maid nuortta ja oarjji galbma soađi geažil. Huksenbušeahtas várrejuvvui vihtta miljovnna rádje- ja politiijabearráigehččui.

Váktadoardna

Huksedettiin dan njeallje fápmorusttega lei rádjeguovllus stuorra vánddardeapmi norgga-sovjehta rájis. Ollu norgga bargit rasttidedje joga bargat sovjehta bealde. Norgga eiseválddit hálidedje bures bearráigeahččat rádjejoga vánddardeami ja doaimmaid.

Huksejeaddjit Sameiet skogfoss Kraftverk šadde earret eará máksit goluid politiijaid ja Suodjalusa lanjaide. Liige váktadoardna ceggejuvvui. Maŋŋel ságastallojuvvui galgá go doardna vuvdojuvvot Riikkasuodjalussii. Riikkasuodjalus oaččui loahpalaččat doartna, muhto fertii ieš máksit sirdima.

Lohpi fievrredit govvenapparáhta

”Lagabut go 1000 mehtara eret riikkarájis ii oaččo govvet Ránnáriikka eatnamiid ja govvenapparáhta fievrredit fárus dahje govvet dainna almmá earenoamáš lobi haga”. Dát mearrádus lei fámus gitta 1960-logu gaskamuddui. Fertii oažžut lobi Norgga rádjekommisearas fievrredit govvenapparáhta fárus dahje govvet. Norgga ja Sovjehtta rádjekomissearat ságastalaiga gildosa birra dávjá, ja njuolggadusat ložžejuvvojedje dađistaga . Earenoamážit huksenáigodagas lei váttis bearráigeahččat ahte gielddus čuvvojuvvui.

Dávjá oktavuohta Sovjehttain

Huksenáigodagas ledje norgga ja sovjehtta rádjekommisearas dávjá čoahkkimat. Eanasmuddui ledje norgga fitnodagat mat rájis huksejedje ruošša fápmorusttegiid. Ollu bargu dahkkojuvvui ránnáriikkas Sovjehttas. Dan njealji fápmorusttega huksen mielddisbuvttii ollu doaimmaid norgga-sovjehtta rájis.

Rádjekomisseara čoahkkimat

Májor Oskar Kurthi barggai badjel 30 jagi Mátta-Várjjat Garnisovnnas (GSV) ja Rádjekommisariáhtas. -Rádjekommisearain ledje hui formálalaš čoahkkimat. Áššit ságastallojuvvojedje ja dokumeanttat vuolláičállojuvvojedje. Muhto maŋŋel go formálalaš beliin ledje geargan, de ii lean šat nu duođalaš miellaláhki. Borramuš bođii beavdái, ja vodka biddjojuvvui ovdan daid háviid go čoahkkimat lágiduvvojedje Sovjehttas. Sii eai áibbas ipmirdan ahte mii eat sáhttán juhkat ruošša lági mielde! Mii han leimmet barggus ja galggaimet ruoktot bearraša lusa, muitala Kurthi. Muhtin čoahkkimiin ledje sihke Norgga, Suoma ja Sovjehtalihtu ovddasteaddjit. – Human veaháš suomagiela ja bessen giela geavahit. Dasa eai liikon ruoššalaččat bearehaga. Muhto dat lei gal danin go sii dovde iežaset veaháš olgguštuvvon, muitala Kurthi.

Čiegus bálvalusat ja galbma soahti

-Buot maid oinniimet, observeriimet ja ipmárdusaideamet raporterimet. Diehttelasat dahke ruošša bealde dan seamma. Lei dakkár áigi go lei galbma soahti ja goappašat bealálaččat dihte makkár dilálašvuohta lei, muitala májora Oskar Kurthi. – Ledjen álot beroštan politihkas, muhto eat ságastallan gal bearehaga politihka birra go leimmet oktavuođas ruošša rádjefávttain. Muhto muittán álggu 1980-logus go muhtin ruošša offiseara mieđihii ahte son ii lean duhtavaš dakkár vuogádagain mii čielgasit ii doaibman. ”Fertejit dáhpáhuvvat rievdadusat”, dajai son. Son oaččui riekta moadde jagi maŋŋel. Gorbatsjov bođii fápmui ja rievdadusat šadde, muitala Kurthi.

Popov ja Barabanov

Ole Sotkajervi Stenbakk:as Báhčaveajis lei okta dain gii huksenáigodagas barggai Sovjehttas. – Mun bargen muhtin bargguid ruošša bealde Máiddigis, earret eará bávkalit bávttiid. Min fárus lei čađat gaskka leutnánta Popov. Son humai juogalágan ruoŧagiela. Son lei hui smáđáhkes olmmái, son ja Barabanov, muitala Sotkajervi. – Leimmet ožžon dieđu norgga rádjepolitiijain ahte fertiimet várrogasat dainna maid dajaimet. Ruoššalaččat han geahččaledje mis fillet dieđuid. Eat mii goitotge addán makkárge dieđuid sidjiide. Muhto sii gal dihte gos mun orron!

Boazu báhččojuvvon sovjehta bealde

Oktii go ledjen ruošša bealde bargame, muitalii májora Barabanov ahte sii ledjen báhčán norgga bohcco Sovejehttas, muitala Ole Sotkajervi. – Barabanov smiehtadii mot sii galge ordnet dien ášši. Boazoeaiggát, Nils Sotkajärvi, barggai vinttain norgga bealde. Ruoššalaččat luoikkahedje mis walkie-talkie ja jerre Niillasis lea go ortnegis jus son oažžu ovtta gássa vodka dan ovddas. Boagusteimmet bures, muhto Niillas gal ii goassege oaidnán makkárge vodkagássa!

Norga ja Sovjehta sohpe hukset Báhčaveaijoga 1950-logu loahpageahčen. Goržžit juogaduvvojedje. Sovjehta oaččui Geavgŋá johtui. Dasto lei Báhčaveaileagi stuorámus goržži, Reamala vuorru. Eai lean ollu ságastallamat báikkálaš servodagas go Reamal huksejuvvui.

Báhčaveaisoahpamuš

Juovlamánu 18.b.1957 soahpamušain jugiiga Norga ja Sovjehta Báhčaveaijoga gaskaneaskka. Dát gohčoduvvui Báhčaveaisoahpamuššan. Dokumeanttas liigudeaba maiddái huksenáigodagas eatnamiid goabbat guoibmáseaskka, lihtolaččat sáhtte nuvttá geavahit ránnariikka guovllu. Norgga bargit barge Sovjehttas rádjejuvvon guovllus. Oasit Skogfos buođus leat vel dálge min ránnáriikka siste nuortan. Maiddái oalgejohka Mennekasjohka huksejuvvui buođđun. Dát buođđu lea maiddái máŋga kilomehtara Ruošša siste.

A/S Sydvaranger

A/S Sydvaranger oaččui 1958:s lobi hukset Reamala. Stuoradiggeproposišuvnnas nr.124 (1960-61) ” Láiguhit Reamala Báhčaveaijogas huksen váste A/S Sydvarangerii A/S Sydvarangera ja Varanger Kraftlag A/L’a ovttas ja stáhta ruhtavehkiin” lei proposišuvnna bajilčála. Dokumeanttain boahtá ovdan ahte fitnodagas lea váttisvuohta čađahit Reamalhuksema Stáhta veahki dahje oassálastima haga. Fitnodat muitala ahte lea ea.ea. dan geažil go:

• Málbmahattit leat niedjan
• Eanet huksengolut go ovdal ledje meroštallojuvvon
• Unnáneappot luohtehahtti primafápmu Skogfoss Fápmorusttegis go maid álggos doivo
• Stuora investeremat molsut reaidduid ja nuppástus eatnanvuole doibmii

Nammaduvvui lávdegoddi geahčadit molssaevttolaš čovdosiid. Varanger Kraftlaga bođii fárrui lunddolaš lihtolažžan. Stáhta mielas lei maiddái huksen dehálaš. A/S Sydvaranger hálidii ieš doallat elrávnnji bargiiddásis ja doaimmaheddjiidasas – oktiibuot sullii 3 500 olbmo.

Varanger Kraftlaga

Stuoradiggeproposišuvnnas cuiggoduvvui ahte lágidanguovlu maid Varanger Kraftlag govččai lei sullii 2 000 km2 stuorát go Oslo, Akershus, Vestfold ja Østfold areálat oktiibuot. Guovlu lei hirbmat stuoris. Lei lunddolaš ahte stáhta searvvai sihkkarastit elrávdnjelágideami guvlui. Varanger Kraftlag oaččui ruhtajuolludeami mainna belohahkii govččai oasi fárpmorusttega rusttetgoluidis ja sirdinlinnjáide oaččui doarjaga jagiid 1962-64 stáhtabušeahtain ja vejolaččat 1965 bušeahtas. A/S Sydvaranger ja Varanger Kraftlag A/L álggaheigga fitnodaga Sameiet Skogfoss Kraftverk.

Industriijadepartemeanta

Departemeantta mielas fertii huksema fertii ohcat čađahuvvot farggamusat ja čujuhii:

• Nuorta- Finnmárkkus dovdo elrávdnjeváili mii dagaha garra elrávdnjemerrema
• Lea deahálaš ahte guovlu oažžu eanet elfámu mas lea govttolaš haddi, juoga mii lea deahálaš ealáhusaide
• Huksen lea deahálaš guovllu barggolašvuhtii
• Rusttet (Geavgŋá) maid norgalaččat huksejit ruoššalaččaid ovddas lea fargga gárvvistuvvon. Bargiin ii leat šat bargu ja sin sáhttá sirdit Reamalii.

Departemeanta árvvoštalai ahte Reamala huksen lei dehálaš sihkkaris elrávdnjelágideami dáfus guvlui ja barggolašvuođa dáfus.

Eatnamat čázevuolde

Reamala huksema dorjo ollugat suohkanis ja Báhčaveaileagis. Hálbbes ja sihkkaris elrávdnjelágideapmi vuostáiváldui burriin mileain. Huksen buvttii maiddái ollu bargosajiid. Reamala buođđun dagahii ahte ollu dálut, eanandoalloaetnamat, bártaguovllut šadde čázevuollái. Earenoamážit čuzii dát eatnamiidda Boršejávrri guovllus. Ollugiin šaddet dálut čázevuollái. Huksenhearrá Sameiet Skogfoss Kraftverk lei 1962 loahpageahčen máksán lagábuidda golbma miljovnna kruvnno buhtadussan daidda geat gillájedje dan geažil go čáhci badjánii measta ovcciin mehtariin.

Šattai nággu Máiddiga huksemis. Báikkálaččat beroštišgohte hirbmadit das go Báhceveajjoga maŋemus goržži áigo hukset, dalle gárte álbmotčoahkkimat, vuolláičállináŋgirdeamit ja akšuvnnat. Muhtumat geahččaledje billistit, huksedettiin. Báikki olbmot eai hálidan maŋemus goržži addit almmá vuostálastima haga.

Manin huksen?

1974:s Sameiet Skogfoss Kraftverk addá preassadieđáhusa Máiddiga birra:

• Varanger Kraftlag lea meroštallan ahte juo 1977/78 dálvvi boahtá váilut elfápmu guovllus jus eai čađat ođđa huksema.
• Máiddiga huksen boahtá sihkkarastit dálá ja ođđa vejolaš bargosajiid.
• Huksen sáhttá dahkkojuvvot nu ahte guovllu hálddašeddjiide šaddet áibbas unnán hehttehusat

A/S Sydvaranger ja Varanger Kraftlag A/L investeriiga beali goabbáge ja golut meroštallojuvvojedje šaddat 105 miljovnna. Rusttetdoaibma álggahuvvui suoidnemánus 1976:s ja Inšenevra F. Selmer lei váldohuksenjođiheaddji. Guokte jagi maŋŋel bođii Máiddiga rusttet johtui. Golut šadde 130 miljovnna kruvnno. Maŋemus gorži lei dasto huksejuvvon. Muhto dat ii dáhpáhuvvan almmá báikki olbmuid rahčamušaid ja vuostálastima haga.

Huksenlohpi

Juovlamánu 18.b.1957 soahpamušain leigga Norga ja Sovjehta gaskaneaset juohkán goržžiid. Norga oaččui joga gaskaleamos oasi ja plána lei dalle hukset Reamala ja Máiddiga oktanaga. Biddjojuvvui gažaldat ahte lei go 1958 lohpi ain fámus 1970 – logus. Norgga Čázádat- ja elektrisitehtadoaimmahat (NVE) mieđihii Máiddiga sierra hukset, Industriijadepartementa fas hilggui danin go servodatdilálašvuođat ja gažaldagat mat gulle luonddugáhttemii ledje rievdan. Dasa lassin sii oaivvildedje ahte dalá ohcan guoskkai Máiddigii. Šattai ođđa meannudeapmi ja geassemánu 25.b.1976:s mearridii ráđđehus ahte Sameiet Skogfoss Kraftverk galggai hukset Máiddiga.

Akšuvdna várjal Máiddiga

Ollu olbmot Báhčaveaileagis vuosttildedje ahte maŋemus gorži jogas galggai huksejuvvot. Vuolláičállináŋggirdeamit, álbmotčoahkkimat ja árvalusat politihkkáriidda gulle akšuvdnii. 1202 vuolláičállaga čohkkejuvvojedje suohkanis. Akšuvnna jođiheaddji lei Olav Beddari, ollu jagiid Skogfoss skuvlla rektor ja luonddu- ja kulturgáttenbargguid berošteaddji.

Álbmotčoahkkimat

Ákšuvdna várjal Máiddiga lágidii ollu álbmotčoahkkimiid jagiin ovdal go Máiddit huksejuvvui. Álbmotčoahkkimis miessemánu 5.b. 1975:s mearriduvvui resolušuvdna. Oasáš:

• Johka goržžidisguin ja guoikkadisguin lea doloža rájes gitta otnážii leamaš vuođđun Báhceveajvákki orrumii.
• Báhčaveaijogas ledje oktii 10 goržži ja 5 stuorát guoikka. Dál lea dušše okta gorži vel báhcán.
• Buđđojuvvon guovlluin leat buorit guollešlájat measta áibbas nohkan, boraguolit nugo hávga ja vuskkon lea balddihahtti lassánan.
• Máidditguovlu lea maŋemus álgoálgosaš johkameahcci Báhčaveaileagis
• Mii oaivvildit danin ahte Báhčaveaileahki lea doarvái juolludan doarvái fylkka fápmolágideapmái, ja ahte dát johkaleahki, gos luondduriggodagat jogas leat leamaš ja ain leat nu deahálaččat olbmuide, ii galgga dárbbašit oaffaruššat čázi mii lea vel báhcán regulerekeahttá. Máiddiga ferte danin gádjut.

Akšuvdnajođiheaddji Olav Beddari

Munnje ledje golbma dehálaš ákka várjalit Máiddiga: Luonddugáhtten, guolásteapmi ja Máiddiga geavaheapmi turismma oktavuođas. Sivahalluimet leat báikki bealušteaddjit, ja midjiide goitge diehttelasat Báhceveajvleahki dehálaš. Mii doaruimet gili ovddas, muitalii Akšuvnna Várjal Máiddiga jođiheaddji, Olav Beddari. – Sáhttá ipmirdit manin vuostálastiimet jus goassege leat gullan goržži boršume.

Vuostálastin alitfámu vuostá

Maŋitáiggis ipmirdin gal ahte mii duššiid vuostálastiimet várjalit dan maŋemus goržži mii lei leagis. Mii doaruimet alitfámu vuostá, ja jáhkán ahte buot gal juo ovdagihtii lei mearriduvvon. A/S Sydvaranger han lei hirbmat stuoris dalle, ja dábálaččat šattai nu mot sii hálidedje, muitalii Olav Beddarii. – Muhto oaččuimet movtta go oinniimet earáid vuostálastime. Ja sáhttit goitge juobe dadjat ahte eat addán goržži almmá vuostálastima haga!

Báikkálaš politihkkáriid doaibma

Mátta-Várjjaga suohkanstivra gieđahalai Máiddiga huksema máŋgii 1975-1976:s ja suohkanstivra gáibádusat rivde veaháš áiggi mielde. Báikkálaš politihkkárat bidje muhtin eavttuid Máiddiga huksemii ja ávžžuhedje ahte huksenlohpi addojuvvo jus:

• konsešuvdnadivat lasihuvvo
• ásahuvvo suohkanlaš ealáhusfoanda
• Olbmot geat orrot Báhčaveaileagis vuosttažettiin ožžot daid bargguid mat šaddet go galgá jođihit fápmostašuvnnaid.
• várrejuvvo foandda boahttevaš sáivaguolásteapmái
• fuolahit ahte meahcci várjaluvvo

Gáibiduvvui maiddái ahte galge leat guolletráhpát Geavgŋás, Máiddigis ja Reamalis. Dasa lassin hálidedje buoridit geainnu gitta Vagatanjávrái. Báikkálaš politihkkárat hálidedje ahte buot galggai eanemusat boahtin buorrin suohkana ja Báhceveajvákki olbmuide. Stuora eanetlohku, Bargiidbellodat ja Olges, dorjo huksema.

Konsešuvdna

Geassemánu 25.b.1976 Gonagaslaš resolušuvnnas mearriduvvui ahte Sameiet Skogfoss Kraftverk oaččui lobi hukset ja jođihit Máiddiga Fápmorusttega guorahallama mielde ja dáid eavttuid vuođul:

• Ovttastus galggai jahkásaččat máksit jahkásaš divvada mii lea 7,00 kruvnno pr.nat.hk suohkanii
• Rusttegiid eaiggádat galge máksit 1 000 000 miljovnna kruvnno ealáhusfondii man suohkan geavaha
• Veajehiid galggai bidjat johkii ja galge čađahuvvot biologalaš iskkadeamit
• Eanadathábmejeaddji doaibmabijut fertjit čađahuvvot vai boađus šaddá nu buorre go vejolaš. Galgá čorgejuvvot
• Dološáiggemuittut galget čielggaduvvot
• Konsešuneara Sameiet lea geatnegahtton máksit goluid ortnegisdoallat ja divodit almmolaš geainnuid, šalddiid ja kájáid, go dain vásedin divrot golut rusttetbarggu geažil.

Ii namuhuvvo ahte suohkan gáibida ahte Geavgŋás galgá luossatráhppá ja Sameiet ii sáhte máksit geainnu divodeami gitta Máiddigii, celkii Industriijadepartemeanta konsešuvnna juolludeamistis.

Sameiet Skogfoss Kraftverk sáhtii bargagoahtit hukseme Báhčaveaijoga maŋemus goržži.

Báhčaveaijoga huksen buvttii ollu positiivvalaš liigeváikkuhusaid. Bargosajiid, dietnasiid ja sihkkareappot elrávdnjelágideami. Joga fertii dulvadit ja čáhči bođii badjánit. Vákkis bođii dát čuohcat garrasit ollugiidda. Nuortalaččaid hávdesajit Vagatanjávrris bohte šaddat čáževuollái. Ollu dáluid fertejedje guođđit joga buođđuma ja Reamala huksema geažil.

Eatnamat čázevuolde

Maŋŋel go mearriduvvui ahte Báhčaveaijoga norgga-ruošša oassi galggai huksejuvvot, álggahuvvui bargu mihitidit gokko johka boahtá golgat. Fápmorusttega huksemis ráhkaduvvojit stuora buođut nu ahte sáhttá čázi čohkket ja čáhcehivvodaga reguleret. Dat mielddisbuktá maiddái ahte čáhci jogas boahtá badjánit. Báhčaveaijogas meroštalle ahte čáhci boahtá badjánit gitta ovcciin mehtariin. Ollu eatnamat bohte dalle šaddat čázevuollái.

Hávdesadji sirdojuvvo

Nuortalaččat ledje eallán čázadaga gáttiin máŋga čuohte jagi, ja sin geavahanriekti guvlui vuoitahalai stáhtaid rájiide ja go galge čájehit territoriijaoamasteami. Hávdesadji lei beassan leat ráfis gitta 1950-logu gaskamuddui. Dalle galggai Báhčaveaijohka dulvaduvvot. Báhceveaj-siidda nuortalaččat ledje hávdádan ollu iežas jápmán bearašlahtuid Čeavesullui Báhčaveaijogas. Vagatanjávrri hávdesadji galggai plána mielde šaddat čázevuollái dulvadeamis. 31 nuortalaččaid bázahusat sirdojuvvojedje 96-aláža girkogárdái.

Maŋemus mátki

Báhčaveaijoga vuorrásat eai beassan vuoiŋŋastit ráfis Čeavesullos. Bázahusat nuortalaččaid maŋis geat ledje hávdáduvvon 1500-1900 rádjái, roggojuvvojedje bajás ja sirdojuvvojedje. Dat duođai šattai maŋemus mátkin Báhčaveaj-siidda jápmán nuortalaččaide geat ledje hávdaduvvon Čeavesullui. Barggu jođihii Romssa musea dalá vuosttaškonserváhtora Povl Simonsen, fápmohuksejeaddjit bargogohččosa mielde. Son čađahii barggu 1958 ja 1959 geasi. Gávdne sullii 6 000 jagi historjjá, earret eará gávdne reaidduid Gorravári-kultuvrras ja guokte bivdobártta mat ledje sullii 2 500 jagi boarrásat.

Hávdevierut

Hávddiin ledje golmma gearddi badjálagaid. Nuortalaččat johte eará orrunsajiide sullii juohke 70 jagi. Bajemus geardi eatnamis muitala báhkinoskku birra. Nuppi ja goalmmát áigodagas čuvvot ortodoksalaš oskku, ja dađistaga hávdevieru gisttuin. Gisttu ala huksejuvvui unna cehkkojuvvon hirsavisti mas lea ruossa alde. Gistui bidje jápmán olbmui skeaŋkkaid, dávjá muorragoaivvu ja ákšu. Muhtumat ledje biddjojuvvon gohpojuvvon muorramáddagiidda, bulkorii, gietkkanii ja njuoratmánná lei gissojuvvon bessiid sisa. Báhčaveaji girkogárddis sii vuoiŋŋastit ovtta čiegas. Maŋemus mátki lei čađahuvvon.

Čeavesuolu ii šaddan čázevuollái. Čájehuvvui ahte lei dárbbašmeahttun sirdit hávdesajiid.

Mihtidanbargu

Birger Erlandsen barggai 1956 geasi Nedrum Oppmåling ovddas. Sii galge mearkut man bajás johka boahtá go dulvaduvvo fápmohuksema geažil. – Leimmet 3 – 4 joavkku mat vácciimet Rádjaguoikkas Geavgŋái. Mu bargu lei čorget geainnu dássádahttingihkarii, ja nu bessen bures oaidnit gokko nubbe čuokkis ođđa johkagáddái boahtá šaddat, dadjá Birger. – Čorgejin vuovddi, ja lunttat geain ledje muorrasákkit derpe rukses muorrasákkiid eatnamii. Lei buorre bargu.

Ledje olu báhčaveajlaččat geat barge doppe; earret eará Olav Emanuelsen, Viggo Beddari, Håkon Håkseth ja Viggo Paasche, muitala Birger.

Ruovttubáiki galggai dulvaduvvot

Birgera bearaš orrugođii Krokvik:as Boršejávrri guoras (Pitkäjärvi suomagilllii) Báhčaveai-johkagáttis 1930-logu gaskamuttos. Báiki čorgejuvvui ja dat gávcci máná dulbmo mánnávuođa skuovaideaset johkagáttis. 1956:s ožžo diehtit ahte dálu fertejit guođđit, nu maiddái šadde čieža eará dálu Boršejávrri guovllus. – In jurddašan dalle nu ollu dan birra, dadjá Birger. Ledjen dušše 18 jahkásaš dalle. Muittán ahte ruovttus eat hupman ášši birra. Soai eaba lean hárjánan váidalit. Muhto dás han lea sáhka opmodagas maid eadni ja áhčči ealidettiin nagodeigga hukset.

Árvvoštallojuvvon árvvošteapmi

Muhtin komitea árvvoštalai árvvu opmodagas, muhto jáhkán soai ballaiga go nihtte bajitárvvoštemiin. Go dalle sáhtii buhtadussupmi šaddet vel unnit, dadjá Birger. – Maŋŋil lean olu jurddašan dan birra, manin soai eaba ožžon eanet buhtadusa. Soai oaččuiga dieđu ahte ferteba fárret, ja dalá buolva anii eiseválddiid hui árvvus. Ii lean vissa oktage gii vuosttildii, dadjá Birger Erlandsen.

Dáluid guđđet

Geavgŋá ja Reamala huksema geažil manahuvvui duššái ollu eanandoalloeanan. Oktiibuot 52 dállodoalli masse gilvojuvvon eatnamiid. Muhtin dálut billahuvve oalát, visttit sirdojuvvojedje ja ollugat orrugohte eara sajis leagis. Eatnasat ledje vuoras olbmot ja dállu maid sii ledje huksen ovdal soađi bođii oalát billahuvvat dulvadeami geažil. Eatnasiidda ii lean gal áigeguovdil fas ođđasit álgit.

Norgga ja ruošša elfámu ovttasbargu gávdno dál ain. Norgga elfápmofitnodagat ostet elfámu Ruoššas ja lea ovttasbargu eará energiijaprošeavttaid dáfus. Leat jahkásaš čoahkkimat gaskal goappašat riikkaid čáhcefápmoeiseválddiid. Dat golbma ránná Norga, Ruošša ja Suopma hálddašit čázádaga ovttas.

Ovttasbargu Ruoššain

Ovttasbargu Ruoššain ja ovdalaš Sovjehtalihtuin lea leamaš 1950- logu loahpageahčen rájes juo. Juo 1960-logus osttii Norga ”ruošša elrávnnji” Geavgŋá fápmorusttegis. Dál lea ovttasbargu sturron ja guoská máiddái ruošša beale bargui bieggafámuin. Galbma soahti mii šattai nuortti ja oarjji gaskkas maŋŋel nuppi máilmmisoađi, ii rievdadan moktege dan buori dilálašvuođas mii norgga ja ruošša bealde joga fápmodoaimmaheddjiin lei.

Ruošša elrávdnji

Ruošša lea veahkehan sihkkarastit elrávdnje-lágideami Nuorta-Finnmárkkui máŋgalot jagi, ja danin lea sihke Kolenergo ja Varanger Kraft mielas ovttasbargu leamaš dárbbalaš ja miellagiddevaš. Ovttasbargu lea oalle muddui váikkuhan ahte lea šaddan oktasaš ipmárdus ođđaáigásaš energiija- ja birasovttasbarggu hárrái, muitala Varanger Kraft hálddahuslaš direktevra 2005:s, Tor Arne Pedersen.

Prošeakta ROSELNOR

Barentsguovlu lea hui miellagiddevaš guovlu ođastahtti energiijabuvttadeapmái nugo čáhcái ja bieggafápmui. -Prošeakta ROSELNOR áigu earret eará lasihit árvoháhkama Báhčaveaileagis. Prošeakta lea dagahan positiivvalaš ovttasbarggu ja eanet rabasvuođa ruošša, norgga ja suoma oasálaččaide, muitala Tor Arne Pedersen. Prošeakta deattuha birrasa Anára guovllus, ja čázádaga gávppálaš fápmobuvttadeami.

Biras Anárjávrri birra

Báhčaveaijoga huksen rievdadii hui ollu Anárjávrri birrasis. – Eanet kapasitehta ja buoret reguleren galgá unnidit vára ahte šaddet dulve- ja erošuvdnavahágat guovllus Anárjávrri birra, muitala Varanger Krafta Tor Arne Pedersen. Dasa lassin geahpeduvvojit dulvevahágat ja buvttadeapmi lasihuvvo dálvet. Prinsihpas leat geahčadan vejolašvuođaid ráddjet alimus dulveáiggiid giđđat Anárjávrris ja Báhčaveaičázádagas dainna lágiin ahte árra dálvvi gurre eanet.

Bieggafápmu

Viidáset lea Varanger Kraft viiddidan ovttasbarggu Kolenergoin ráhkadit bieggafámu Guoládagas. Ovttasbargu lea ROSELNOR prošeavtta viiddideapmi, ja das geahčadit lea go bieggafápmovejolašvuođaid guovllus mii lea Teriberka birra Guoládatnjárggas.

Mátta-Várjjaga dietnasat

Suohkan oažžu jahkásaččat 1,2 miljovnna kruvnno konsešuvdnadivvadiin, mas juogadandilálašvuohta lea 2:1 dábálaš ealáhusfondii ja váldoealáhusfondii. Dáin foanddain geavahuvvo eanas oassi investerendoarjjan priváhta ealáhusaide, ovddemusat álggahandoarjjan. Maŋemus jagiid lea muhtin oassi addojuvvon doaibmadoarjjan ealáhusguvllot ásahusaide maid suohkan lea válljen nannet; turistadiehtojuohkimii, márkanfievrredeapmái ja Girkonjárgga Ealáhusgárddi álggaheapmái.

Konsešuvdnafápmu

2004 rájes juolluduvvo suohkanii maiddái konsešuvdnafápmu; maid ieš sáhttá geavahit dahje vejolaččat vuovdit. Lea vuos eahpečielggas makkár dietnasiid dat boahtá addit, muhto lea áibbas čielggas ahte dat boahtá váikkuhit suohkana ekonomiijai, dadjá sátnejođiheaddji Tone Hatle (O) 2005 čavčča. Suohkana oassi Varanger Kraft dietnasis lei 6,2 miljovnna kruvnno 2005:s.

Čázádatteknihkalaš ovddasvástideaddji/doaibmainšenevra Arild Edvardsen goziha fápmobuvttadeami Pasvik Kraft lanjain Girkonjárgga olggobealde. – Ovdal orro fávttat Skogfoss fápmostašuvnna lahkosis ja sis lei alárbmabiellu stobus, muitala Edvardsen. – Dál mis lea birrajándora ruovttuvákta, ja alárpmaid oažžut mobiltelefuvnna bokte, ja sáhttit vuolgit vájot oanehis áiggis. Vákta-PC:ain sáhttit čohkkát ruovttus ja muddet čáhcejođu bajás dahje vulos dađi mielde mot čáhcedássi lea. (Govva: Ingar G Henriksen, Mátta-Várjjaga musea)

Máiddiga, Reamala ja Geavgŋá fápmorusttegiid fápmolinnját. Ruošša fápmorusttet Geavŋŋis maiddái lágida elrávnnji Norgii. 2005 čavčča vuvdojuvvui elrávdnji TromsKraft:ii. (Gárta: NVE)

Neahttahoavda Leif Edmund Jankila, prošeaktadirektevra Vladimir Kiselev ja hálddahuslaš direktevra Tor Arne Pedersen Várjjagis čoahkkimis 2005:s. Kiselev ovddasta ruošša fitnodaga Kolenergo. Leat bargame plánaiguin ráhkadit bieggafámu guovllus Teriberka birra, sullii 10 miilla davveoarjjabealde Murmánskka. Dáppe lea linjáfierpmádat huksejuvvon nagodit gierdat 115 MW lassibuvttadeami. (Govva: Varanger Kraft)

Varanger Kraft AS’a organisašuvdnagárta. Fitnodaga eaiggáduššet Nuorta-Finnmárkku suohkanat, main Mátta-Várjjat leat stuorámus eaiggát. Varanger Kraft lea áiggiid čađa máŋgii rievdadan struktuvrra. Sameiet Skogfoss Kraftverk gohčoduvvo dál Pasvik Kraft. Sydvaranger AS vuvdojuvvui 2006:s Nordberg eiendom:ii. (Illustrašuvdna: Varanger Kraft)

Rádjaguoikka buođus Ruoššas. Ávvudeame Báhčaveaji-fápmorusttegiid 50 –ávvudeami 2005 geasi. Pasvik Kraft ja ruošša fitnodaga Kolenergo ovddasteaddjit. (Govva: Pasvik Kraft)

Fápmorusttegiid ortnegisdollet ja bearráigehččet duollet dálle. (Govva: Pasvik Kraft)

Dálvi dagaha ahte jiekŋa čoaggana Máiddiga kanálii. Temperatuvrrat birrasiid -35˚C leat dábálaččat Báhceveaileagis. (Govva: Pasvik Kraft)

Anárjávri Suomas. Báhčaveaijoga huksen mielddisbuvttii ahte dan stuora jávrris rivde biologalaš dilálašvuođat. Čáhcedási reguleren rievdadii jávregátti ja eallima doppe. Čázádat- ovttasbargu mielddisbuktá maiddái ahte rievdadusaid mat leat meahcis Anárjávrri birra áicojuvvot. (Govva: Ingar G Henriksen, Mátta-Várjjaga musea)

Buorre čáhcedássi (Govva: Pasvik Kraft)

Previous Next